Vyöhyketerapia imetyksen tukena- blogikirjoitus
Vyöhyketerapia imetyksen tukena
Imetys on luonnollinen tapa ruokkia vauvaa. Se on myös paljon muutakin kuin ravinnon tarjoamista. Imetyshetket tarjoavat läheisyyttä ja vuorovaikutusta vanhemman ja vauvan välillä. Valitettavasti imetys ei kuitenkaan aina suju vaivattomasti. Valtaosa vanhemmista kohtaa jossakin vaiheessa imetystaipaleellaan erinäisiä haasteita. Haasteina voi olla esimerkiksi kipu imettäessä, vauvan huono imuote, rinnalle asettumisen vaikeudet sekä erinäiset levottomuudet syömisen aikana ja heti syömisen jälkeen. Pitkittyessään haasteet voivat johtaa imetyksen varhaiseen lopettamiseen.
Imetykseen vaikuttaa monet tekijät:
Vauva: vauvan vointi, terveydentila, vireystila, imuote, suun anatomia
Imettävä vanhempi: Vanhemman vointi, psyykkinen ja fyysinen kunto, hormonaaliset tekijät, rintojen anatomia, synnytystapa ja synnytyskokemus, lääkkeet
Olosuhteet ja käytännön asiat: Vanhemman saama tuki, stressi, väsymys, perhetilanne, imetyksen aloituksen ajankohta, imetykseen saatava apu.
Yhdessä nämä tekijät vaikuttavat siihen miten imetys käynnistyy, sujuu ja jatkuu.
Vauva oli ensi viikot todella itkuinen. Vyöhyketerapian myötä itkuisuus väheni ja imetykset alkoivat sujua.
Miten vyöhyketerapia voi tukea imetystä?
Vyöhyketerapia toimii tärkeänä tukena etenkin silloin, kun vauva on kovin itkuinen, jännittynyt ja hermosto ylivirittynyt.
Vyöhyketerapia muun muassa voi..
1. Tasapainottaa hermostoa - rauhoittaa itkuista vauvaa sekä vanhempaa.
2. Helpottaa kehon jännityksiä - helpottaa rinnalle asettumista.
3. Tukea ruoansulatusta - vähentää ilmavaivoja.
4. Tukea vanhemman palautumista ja maidontuotantoa - vanhemman stressi ja uupumus voivat vaikuttaa maidonnousuun ja maidontuotantoon, joten etenkin stressaantunut vanhempi hyötyy vyöhyketerapian hermostoa rauhoittavasta vaikutuksesta.
Vyöhyketerapia on kokonaisvaltainen hoitomuoto, jossa kehoa hoidetaan jalkapohjien, korvien ja koko kehon vyöhykepisteitä painellen ja hellästi hieroen. Vauvojen vyöhyketerapeuttisiin hoitoihin yhdistetään usein myös erilaisia helliä koko kehon hierontoja, hoitajan koulutustaustoista riippuen.
Koska imetyshaasteet voivat johtua monesta eri tekijästä, kannattaa imetyshaasteissa hakeutua vyöhyketerapeutille joka on käynyt vähintään WHO:n imetysohjaaja- koulutuksen, ja haastavimmissa tilanteissa olisi hyvä hakeutua imetyskouluttaja tai IBCL tutkinnon omaavan ammattilaisen vastaanotolle.
Vauvan oli vaikea asettua rinnalle. Kädet olivat tiukasti rintakehällä nyrkissä, joten rinnan saaminen suuhun oli haastavaa. Ensimmäisen hoidon jälkeen kädet ja hartiat rentoutuivat jo huomattavasti, kolmannen hoidon jälkeen rinnalle asettuminen oli vaivatonta ja suurimmat itkut rinnalla helpottuneet.
Jokainen imetysmatka on yksilöllinen. Tietyntyyppiset hetkittäiset haasteet ovat luonnollisia ja osa vauvan kehitystä. Vyöhyketerapia voi kuitenkin tuoda tukea silloin kun sitä kaivataan.
Imetyskipu oli imetyksen ensi viikkoina kova, noin 8 luokkaa. Ensimmäisellä käynnillä kipu helpotti 2 tasolle.
- Imettävän vanhemman kärsiessä imetyskivusta, vauvan kasvojen ja pään alueen lempeä hieronta voi helpottaa imetyskipua rentouttamalla ja lievittämällä jännitystä. Mikäli rinnanpäät ovat jo haavoilla, on myös niiden hoitaminen ensiarvoisen tärkeää.
Jos pohdit, voisiko vyöhyketerapia auttaa juuri teitä, laita viestiä tai varaa suoraan aika vastaanotolle.
- Riina Haapaharju, imetysohjaaja - ja kouluttaja, vyöhyketerapeuttinen vauvahieroja, lasten sairaanhoitaja